Eilen iltavuorossa oli ihanan rauhallista. Ei ollut kuin kaksi hiukan isompaa pöytävarausta, ja lisäksi ainoastaan kahden hengen varauksia. Nerea lähti aikaisemmin, joten olin loppuajan Andrean ja Tamaran kanssa. Tunnelma oli jotenkin rennompi kun ei ollut kiirettä, eikä muutenkaan tarvinnut hikipäässä juosta salin ja keittiön väliä.
Uskaltauduin myös tilaamaan keittiöstä jälkiruoka-annoksia espanjaksi, ja sain paljon aplodeja Javierilta (keittiössä on kaksi Javieria, joten jälkiruokia valmistavaa Javieria kutsumme nimellä second Javi) ja muilta kokeilta. :)
Jännitti hiukan mennä yksin metrolla kello kadentoista jälkeen, mutta hyvin se meni. Baarit ja klubit menevät täällä lauantaisin kiinni vasta klo. 6 aamulla, joten metrokin kulkee aamuyöhön asti.
Kävin moikkaamassa muita opiskelijoita Casco Viejossa. Sain muilta vinkin kali motxo- nimisestä juomasta, jossa on puoli lasia punaviiniä ja toinen puolikas coca colaa, nams!
Kaikki muut olivat siis viihteellä, koska heillä on vapaa viikonloppu.. Minä lähdin ajoissa kotiin kun muut jäivät juomaan tequilaa..
Aamulla lähdin töihin 11 aikoihin. Tein taas kaikki samat jutut kuin eilenkin, niistä on nyt tullut tavallaan minun velvollisuus, koska olen ensimmäinen tarjoilijoista joka tulee töihin.
Kun Nerea saapui, tarkistimme vielä koko salin kattauksen, ja kävimme läpi tilaukset.
Päivä sujuisamaan malliin kuin edellisetkin. Katsoin haikeana ulos auringonpaahteeseen, ja ajattelin kateellisena muita, jotka löhöäisivät parhaillaan hiekkarannalla..
Nerea päästi minut kotiin tuntia aikaisemmin, ja käski nauttia auringosta.
Tykkään kyllä olla töissä Guggenheimissa, henkilökunta on ottanut meidät hyvin vastaan, kielimuurista huolimatta. Työ on vaan huomattavasti rankempaa kuin olin ajatellut. Mutta kuten sanottu, ehkä siinä vain menee hetki ennen kuin tottuu..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti