Guggenheim

Hasta luego!
Tänään alkoi kielikurssi ja työt. "Espanjan opettaja" puhuu hyvää englantia, kuten odottaa saattoi, tosin vahvalla espanjan korostuksella. Alkutunnista opettelimme esittelemään itsemme; Me llamo Aino, ja Yo soy Finlandesá. Käytiin läpi myös aakkoset, joissa riittää haasteita. En keksi mitään muuta kieltä kuin Suomi, missä ääntäminen ei poikkea kirjoitusasusta.
Kun esittelin itseni, ja kerroin että opiskelen tarjoilijaksi, sain osakseni vähättelevän tuhahduksen ja hämmentyneen katseen, lisäksi kysymys kuului; miksi tarjoilijaksi? Tästä päättelin että tarjoilijan työ on täällä vielä vähemmän arvostettu kuin Suomessa. Mutta ei hätää, en anna tämän masentaa!

Menin työpaikalle erittäin hermostuneena tietämättä mitä odottaa. Minua vastassa oli nuorehko nainen, joka halasi, ja antoi poskisuudelman. . Lämpimän vastaanoton jälkeen, minulle tehtiin kulkulupakortti, otettiin passista henkilötiedot, ja taas se naamakuva.
Nerde (en ole varma miten hänen nimi kirjoitetaan) puhui huonohkoa englantia, mutta asiat saatiin kuitenkin selväksi; hän toimii esimiehenäni tämän viikon, kun 'oikea' pomo on lomalla. Työvaatteeisiini kuuluvat perus mustien housujen lisäksi kokopitkä esiliina ja kravatti. Harmi vaan etten osaa solmia kravattia, täytyy luntata netistä miten sen solmiminen tapahtuu. 
Seuraavaksi menimme varaston kautta ylös keittiöön, ja lyhyen esittelykierroksen (opinkohan koskaan kaikkien nimiä?!) jälkeen rupesimme töihin. Sain tehdä kaikkea, paitsi tilauksia en ottanut, eikä se kyllä harmita, sillä nopealla silmäyksellä menu näytti hiukan hankalalta.. 

Alkuvalmisteluina avataan kaikki viinipullot valmiiksi (weird!), ja pienet jälkiruokina tarjottavat makupalat laitetaan puisiin laatikoihin, omiin lokeroihinsa (yritän saada niitä kuvia, jotta olisi hiukan selkeämpää). Vedet kannetaan pulloissa pieneen koppiin salinpuolelle, jota he sanovat toimistoksi; siellä on kaikki mitä kattamiseen, pöytien siistimiseen ja muuhun tarvitaan)..

Kun asiakas saapuu ravintolaan, Nerde, Luna, Tamara tai Andrea (jotka siis ovat tarjoilijat joiden nimet muistan), ohjaavat heidät pöytään ja antavat menut. Samalla viedään myös asiakkaalle vesi. 
Kun tilaus on otettu, Nerde kertoo minulle meneekö puna -vai valkoviiniä, jonka jälkeen kipitän viinipullon kanssa pöytään, näytän pullon ja kaadan vapaalla kädellä sopivasti viiniä. Pulloa ei jätetä pöytään, paitsi tietenkin jos asiakas ostaa koko pullon. Samalla kerralla vien tietysti myös leipää.
Menuihin kuuluu aina vähintään 3 annosta. Kaikki annokset kannetaan keittiöstä saliin jättimäisillä puisilla tarjottimilla, kullekkin mahtuu 4 lautasta. Salissa jättitarjottimet laitetaan kiikkerälle telineelle, josta ne sitten viedään asiakkaille ( onnistun varmasti joskus kaatamaan koko helahoidon).
Myös blokkaamisessa tarjottimet ovat apuna. Minua opetettiin myös kattamaan, siinä nyt ei ollutkaan mitään ihmeellistä.
Lasit kerätään metalliselle, hyvin liukkaalle prikalle, jonka jälkeen ne viedään lasitiskiin, joka siis on eri paikassa kuin lautastiski. 

Tänään oli juuri sopivasti reilu 30hlö tilaus, nuoria opiskelijoita olettaisin, joten sain kyllä kipittää ympäriinsä koko päivän; klo 11.30-16.30. 
Kaikenkaikkiaan tänään meni olettaakseni ihan hyvin, kielimuurista huolimatta. Muutama työntekijöistä puhuu hyvää englantia, osa ei ollenkaan. Asiakkaista mielestäni suurin osa puhui englantia, joten pärjään varmasti hyvin. Minulta selvästi odotettiin oma-aloitteisuutta, asiat sanottiin kerran ja sen jälkeen oletettiin että muistat. Työtahti on varmasti 3 kertaa nopeampi kuin kotipuolessa, mikä vaatii hieman totuttelua. Työvuoron lopuksi vein roskat, (kysyin matkanvarrella elekielellä apua vartijalta) pihalle ja pullot lastauslaiturille.

Minun silmissäni näytti siltä, että ravintolassa kaikki toimii moitteettomasti, ruuat saapuvat juuri 
oikeaan aikaan, eikä ole mitään epäselviä asioita. Henkilökunta on ystävällistä ja työtehtävät helpohkoja.
Guggenheim on varmasti mukava paikka harjoittelijalle, kunhan pääsee hommaan jyvälle.

P.s. Kaipaan ruisleipää :(