Bueno

24.5

Eipä mulla oikeastaan mitään sen ihmeellisempää raportoitavaa ole, kunhan jotain raapustelen aikani kuluksi.

Alan viihtymään tuolla töissä oikeastaan koko ajan paremmin. Keittiön väki on myös alkanut ottamaan minut mukaan työyhteisöön. Vaikka osa ei puhukaan englantia, olen ymmärtänyt muilla tavoin että he yrittävät olla minulle mukavia.

Sen lisäksi saan tehdä enemmän asioita salin puolella. Sitä mukaan kun osoitan aktiivisuutta ja kiinnostusta työhön, saan tehdä ns. parempia hommia. 

Kaikenkaikkiaan kaikki ovat tosi mukavia, ja espanjan kielikin alkaa pikkuhiljaa luonnistua. Jälkiruokien tilaukset ja muut yksinkertaiset asiat hoituu sujuvasti espanjaksi, ja ymmärrän myös yllättävän hyvin mitä he minulle höpöttävät espanjaksi. Pikkuhiljaa edistystä tapahtuu

Tänään sain myös kehuja hienoista silmistä. Itziar sanoi ettei ole koskaan nähnyt niin sinisiä silmiä. Täällä Espanjassa kun suurinosa ihmisistä on tummia ja ruskeasilmäisiä.

Tänään töiden jälkeen suuntasin suoraan rannalle, paikkaan jonka nimi on Neguri. Muut olivat päässeet aikaisemmin töistä, ja osalla oli vapaapäivä, joten suunnistin yksinäni. Ihme kyllä en mennyt kertaakaan harhaan, sen verran selvät ohjeet sain. Yritän epätoivoisesti vähän päivettyä, mutta pääsen sen verran myöhään aina töistä, että tuntui ettei aurinko enään tartu samalla tavalla. No, ehkä joku kaunis päivä sattuu niin että on hyvä sää ja minulla on vapaapäivä. Sitä odotellessa..

Muut kyllästyivät jo ja lähtivät takaisin kämpille, täältä kestää metrolla mennä puolisen tuntia, jos laskee kävelymatkat mukaan. Täällä ollessa olen huomannut viihtyväni suht hyvin myös yksinäni. Eilenkin kävin hiukan shoppailemassa, yksin. Olen aina luullut että olen sitä ihmistyyppiä, joka ei pärjää yksinään ja haluaa jatkuvasti että on joku seurana. Mutta eipä näin ollutkaan, mikä lienee positiivista!

Koti- ikävä on kyllä jo aika kamala. Pari kertaa olen jo itkeä tihrustanu, varsinkin väsyneenä tekee mieli omaan sänkyyn nukkumaan koira kainalossa. Mutta sitten se taas helpottaa, kun on tekemistä niin sen unohtaa. Ja kai se on ihan tervettä että vähän kaipaa kotiin :)

Kirjoittelen taas kun on aikaa!

27.5

Hola!

Tänään kun menin töihin, Injakilla oli minulle lahja. Hän ojensi kirjekuoren jossa luki nimeni, ja joka sisälsi 100 euroa. Siinä oli osuuteni tarjoilijoiden tipeistä. Tosi reilua että minäkin saan oman osuuteni. Joten tämä päivä alkoi hyvin!

Tänään on vielä iltavuoro jäljellä, kohta pitää lähteä käymään kämpillä syömässä. Kirjoittelen taas kun tulee asiaa!